NI-numero, eli National Insurance Number, on englantilainen vastike suomalaiselle sosiaaliturvatunnukselle. Sitä tarvitaan esimerkiksi lääkäriin rekisteröityessä ja palkanmaksussa. Kotiosoitteeseesi saapuva NI-numeron vahvistan kirje saattaa hyvinkin olla ensimmäinen saamasi pätevä osoitetodistus, jota puolestaan tarvitaan Englannissa melkein kaikkeen (esimerkiksi pankkitilin avaamiseen tai salille liittymiseen). Tämän vuoksi NI-numeron hakeminen kannattaa aloittaa heti maahan saavuttuasi. Numeron hakeminen on helppoa, joskin prosessin hitaus voi turhauttaa.
Jos ensimmäinen päivä Englannissa menee matkustamisesta toipumiseen, niin viimeistään seuraavana päivänä kannattaa ottaa luuri kauniiseen (tai komeaan) käteen ja soittaa Jobcenter Plus:aan. NI-numero ei voi hakea internetissä, eikä puhelua voi tehdä ennakoivasti - sinun täytyy olla jo Englannissa kun soitat virastoon.
Puhelussa kysytään nimeäsi ja osoitettasi ja mahdollisesti myös sitä, miksi olet tullut maahan. Lisäksi sinulle varataan aika haastatteluun, joka järjestetään lähimmässä Jobcentre Plus:assa jolla on valtuudet käsitellä NI-numeroita. Jos siis asut pienellä paikkakunnalla, todennäköisesti joudut matkustamaan haastattelua varten lähimpään suurempaan kaupunkiin. Itse sain haastatteuajan noin kolmen viikon päähän, mutta käsittääkseni tämä on silkkaa tuuripeliä - jos olet onnekas, pääset haastatteluun nopeammin.
Haastattelu itsessään oli täysin naurettava kokemus. Odotin vuoroani puolisen tuntia, minkä jälkeen ystävällinen rouva pyysi passiania ottaakseen siitä kopion. Tämän jälkeen nimeni ja osoitteeni varmistettiin, ja minulta kysyttiin että olenko tullut maahan etsimään töitä vai onko minulla jo työpaikka. Siinä kaikki. Sain passini takaisin ja minulle kerrottiin, että numero tulee postissa kotiosoitteeseen heti kun hakemus on käsitelty, mikä voi kestää mitä tahansa välillä 3-12 viikkoa. Omalla kohdallani taisi mennä noin 7 viikkoa.
Lisätietoa aiheesta:
https://www.gov.uk/apply-national-insurance-number
En todellakaan voi tarpeeksi painottaa, miten tärkeää on
että NI-numeron hoitaa kuntoon heti kuin mahdollista ihan jo näiden
odotusaikojen vuoksi - varsinkin jos saavut maahan etsimään töitä. Monet kunnolliset työpaikat eivät nimittäin halua ottaa työntekijää jolla numeroa ei vielä ole NI-numeroa, koska se mutkistaa vero-asioita heidän palkanmaksussaan. Siksi on siis tärkeää pistää pyörät pyörimään hetimiten.
Jos muutat Englantiin
perjantai 3. heinäkuuta 2015
torstai 25. kesäkuuta 2015
Jos harkitset muuttoa Englantiin...
…niin tämä blogi on kirjoitettu juuri sinua ajatellen. Blogissa tullaan käsittelemään muuttoon ja Englannissa asumiseen liittyviä käytännön asioita, kuten esimerkiksi:
Ja niin edelleen, poispäin ja kohti auringonlaskua. Allekirjoittaneella on edellä mainituista asioista nimittäin Kantapään Korkeakoulun suomaa kokemusta.
Muutin Englantiin 4. heinäkuuta 2014. Syy oli monien osien summa. Halusin päästä harjoittelemaan kielitaitoani, vuoden määräaikainen työsopimus oli juuri päättynyt ja Suomen työmarkkinat ahdistivat. Lisäksi ulkomailla asuminen kuulosti… jännittävälle. Uudelle seikkailulle. Tavalle tuulettaa päätä ja ehkä jopa sielua. Englannissa oli tullut käytyä pariin otteeseen viikonloppureissulla ja kielitaito oli hallussa, joten ajattelin, että hitto vie, nyt se on mentävä, nyt vihdoin kun ne kaikki vaihto-opiskelut jäivät hakematta ja kokematta, nyt kun ei ole vielä lapsia tai asuntolainaa. Joten pakkasin täyteen rinkan ja lentolaukun ja ostin, ensimmäistä kertaa elämässäni, yhdensuuntaisen lipun Lontooseen. Nyt olen asunut täällä melkein vuoden ja kasvavasta tavaramäärästäni (lue: sotkusta kämpässäni) voisi päätellä, että olen kotiutunut.
Vaikka eihän se oikeasti ihan näin yksinkertaisesti mennyt, ja siihenpä tämä blogi juuri pureutuukin.
Joten tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan, kysymään ja ihmettelemään - myös sinä joka jo asut Englannissa tai sinä joka et edes harkitse muuttoa mutta olet muuten vain utelias. Porukassa on aina mukavampaa. :)
- Töiden etsimistä
- Asunnon löytämistä
- NI-numeron hakua (vastaa Suomen sosiaalitunnusta)
- Lääkärille rekisteröitymistä
- Pankkiasioiden hoitamista
- Tavaroiden hankkimista asuntoa varten (budjetilla)
- Maan erikoisuuksia
Ja niin edelleen, poispäin ja kohti auringonlaskua. Allekirjoittaneella on edellä mainituista asioista nimittäin Kantapään Korkeakoulun suomaa kokemusta.
Muutin Englantiin 4. heinäkuuta 2014. Syy oli monien osien summa. Halusin päästä harjoittelemaan kielitaitoani, vuoden määräaikainen työsopimus oli juuri päättynyt ja Suomen työmarkkinat ahdistivat. Lisäksi ulkomailla asuminen kuulosti… jännittävälle. Uudelle seikkailulle. Tavalle tuulettaa päätä ja ehkä jopa sielua. Englannissa oli tullut käytyä pariin otteeseen viikonloppureissulla ja kielitaito oli hallussa, joten ajattelin, että hitto vie, nyt se on mentävä, nyt vihdoin kun ne kaikki vaihto-opiskelut jäivät hakematta ja kokematta, nyt kun ei ole vielä lapsia tai asuntolainaa. Joten pakkasin täyteen rinkan ja lentolaukun ja ostin, ensimmäistä kertaa elämässäni, yhdensuuntaisen lipun Lontooseen. Nyt olen asunut täällä melkein vuoden ja kasvavasta tavaramäärästäni (lue: sotkusta kämpässäni) voisi päätellä, että olen kotiutunut.
Vaikka eihän se oikeasti ihan näin yksinkertaisesti mennyt, ja siihenpä tämä blogi juuri pureutuukin.
Joten tervetuloa lukemaan ja kommentoimaan, kysymään ja ihmettelemään - myös sinä joka jo asut Englannissa tai sinä joka et edes harkitse muuttoa mutta olet muuten vain utelias. Porukassa on aina mukavampaa. :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)